-
Oikeustoimen pätemättömyys
- Kunnian vastainen ja arvoton menettely
- Petollinen viettely
- Valeoikeustoimi
Kunnian vastainen ja arvoton menettely
- Uutiset
20.12.2023 11.30
Asunto-osakeyhtiön osakkeet myytiin 1 eurolla - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asunto-osakeyhtiön osakkeiden myyjään kohdistamat vaatimukset osakekaupan pätemättömäksi julistamisesta ja vastikerästien suorittamisestaVastaajan väite asunto-osakeyhtiön puuttuvasta asianosaisasemasta hylättiin. Vastaaja oli katsonut valituksessaan myös, että KO:n ratkaisua rasitti menettelytapavirhe väittämistaakkaa koskevan säännöksen osalta, kun KO oli perustanut tuomionsa suullisen todistelun kautta esille tulleisiin seikkoihin, joihin asunto-osakeyhtiö ei ollut kanteessaan vedonnut. HO hylkäsi tämän oikeudenkäyntivirheestä tehdyn vastaajan väitteen. Pääasian osalta HO katsoi jääneen näyttämättä, että olosuhteet vastaajan ja B Oy:n välisessä liikehuoneiston kaupassa olisivat olleet sellaiset, että vastaajan olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota kauppaan. Liikehuoneiston kauppaa ei siten ollut katsottava pätemättömäksi OikTL 33 §:n nojalla, eikä asunto-osakeyhtiöllä ollut oikeutta saada B Oy:n suorittamatta jättämiä liikehuoneiston vastikerästejä korkoineen ja kuluineen vastaajalta. Näin ollen kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.12.2023) - Uutiset
6.5.2022 16.00
Hovioikeus: Tililuoton vakuudeksi annettu takaussitoumus oli OikTL 33 §:n nojalla pätemätönAsiassa esitetyillä perusteilla HO katsoi, että takaussitoumus oli annettu sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sitoumukseen. C Oyj:n oli täytynyt tietää näistä olosuhteista. Tämän vuoksi takaussitoumus oli OikTL 33 §:n nojalla pätemätön. Asiassa ei mainittu johtopäätös huomioon ottaen ollut tarvetta lausua sovittelua koskevasta vaatimuksesta. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa yhteisvastuullisesti C Oyj:lle takaussitoumuksen perusteella 192.316,12 euroa, perintäkuluista 1.245,06 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 19.935 euroa kaikki määrät KO:n tuomiosta ilmenevine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 6.5.2022) - Uutiset
7.3.2022 11.28
Lääkeriippuvaisen naisen tekemän testamentin katsottiin vastanneen hänen viimeistä tahtoaan - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaRiidatonta oli ollut, että testaattori (s. 1979) oli ollut lääkeriippuvainen usean vuoden ajan, myös testamentin tekohetkellä. Asiassa todetuin tavoin KO oli katsonut testamentin vastanneen testaattorin viimeistä tahtoa. Siten vastaajan vetoaminen testamenttiin ei voinut olla OikTL 33 §:n nojalla kunnianvastaista tai arvotonta. Kantaja oli lisäksi esittänyt oikeudenkäynnin aikana väitteen, että testamenttiin vetoaminen olisi ollut myös kunnianvastaista ja arvotonta sillä perusteella, että kysymys oli suvun omaisuudesta. KO oli todennut, että myöskään siltä osin kysymys ei ollut oikeustoimilain mukaisesta kunnianvastaisesta tai arvottomasta menettelystä, kun testaattorin nimenomaisena tahtona ja tarkoituksena oli ollut testamentata hänelle kuuluva omaisuus sukunsa ulkopuolelle perintökaaren mukainen perimysjärjestys syrjäyttäen. Testamentin moitekanne oli hylätty. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vastaajalle hänen oikeudenkäyntikulunsa yht. 31.479,08 euroa viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt KO:n tuomioon muutosta hakeneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
20.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Työsopimuksen päättämissopimuksen pätemättömyys – KKO:2019:76Päättämissopimukset ovat työelämässä tavallisia. Korkein oikeus uudessa tuomiossaan käsittelee tällaisen sopimuksen pätemättömyyttä menettelyllisten puutteiden perusteella. Korkein oikeus korostaa työnantajan velvollisuuksia huolehtia työntekijän oikeusturvan takaavasta menettelystä monimutkaisesta ja eritysasiantuntemusta edellyttävästä sopimuksesta neuvoteltaessa. Korkeimman oikeuden tuomiolla on tärkeä ohjaava merkitys työnantajille, jotta nämä eivät enää vastaisuudessa syyllisty yllättävään ja liian nopeaan menettelyyn sopimuksen aikaansaamisessa. - Uutiset
2.9.2019 11.30
Asianajosopimusta ei pidetty pätemättömänä eikä sitä tullut sovitellakaanAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko osapuolten välinen 7.9.2016 tehty asianajosopimus pätemätön sen suhteen, kun siinä oli ollut kysymys provisiopalkkioehdosta eli oliko A ollut sopimukseen sitoutuessaan oikeustoimikelpoinen ja soveltuiko sopimukseen OikTL 31 §:n 1 momentin mukainen kiskonnan tunnusmerkistö tai oliko siihen OikTL 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla kunnianvastaista ja arvotonta vedota. Toiseksi kysymys oli ollut siitä, oliko sopimusta soviteltava OikTL 36 §:n mukaisella tavalla. KO oli päätynyt siihen, ettei asiassa tullut sovellettavaksi OikTL 31 tai 33 §:t, joten niihin perustuvat A:n vaatimukset oli hylätty. Perusteita kohtuullistaa sopimusta tai sen provisioehtoa tai asianajopalkkion määrää ei myöskään selvästi ollut. A oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle asianajopalveluksen hinnan 15.282,74 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 5.233,87 euroa. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
28.6.2019 11.27
Hovioikeus ei pitänyt toimitusjohtajasopimusta tekaistuna tai pätemättömänä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti yhtiön suorittaamaan entiselle toimitusjohtajalleen ryhmäeläkevakuutuksen säästöosuutta vastaavan määrän 42 620 euroaHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko 1.10.2011 päivätty toimitusjohtajasopimus ollut väitetyllä tavalla tekaistu. Mikäli toimitusjohtajasopimusta ei voitu pitää väitetyllä tavalla tekaistuna, ratkaistavaksi tuli, voitiinko A:n katsoa toimineen kunnianvastaisesti ja arvottomasti siten, että toimitusjohtajasopimusta tai ainakin sen 8. kohdan ehtoa olisi sen vuoksi ollut pidettävä pätemättömänä. HO katsoi asiassa, että koska toimitusjohtajasopimus ei ollut tekaistu tai pätemätön ja yhtiön takaisinosto-oikeus oli sopimuksen 8. kohdan ehtojen mukaan ollut mahdollista vain A:n kirjallisella suostumuksella, A:lla oli oikeus ryhmäeläkevakuutuksen 42.620 euron säästöosuutta vastaavaan korvaukseen korkoineen 10.3.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 28.6.2019) - Uutiset
7.6.2019 10.00
Äiti väitti isän manipuloineen häntä tuomioistuinsovittelun aikana - hovioikeus arvioi sovittelun edellytyksiä, sovittelumenettelyn väitettyä virheellisyyttä ja sovintosopimuksen pätemättömyyttä - vahvistettua sovintoa elatusavusta ei muutettuHO:ssa oli ratkaistavana, oliko asiassa ollut edellytyksiä tuomioistuinsovittelulle, oliko sovittelumenettelyssä tapahtunut virheitä ja oliko sopimus pätemätön erityisesti sen vuoksi, että isä olisi manipuloinut äitiä sovittelun aikana. Vahvistetun elatusavun määrä ja elatusapuasian aineellinen oikeellisuus eivät olleet HO:ssa ratkaistavana. HO katsoi mm., ettei sovittelussa ollut tapahtunut sellaista valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa takaisin KO:een. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että isä olisi jättänyt toteuttamatta neuvotteluissa tekemiään lupauksia miltään osin. Asiassa ei voitu todeta myöskään äidin fyysisen tai psyykkisen terveydentilan olleen sillä tavoin heikentynyt sovitteluistunnossa, että sopimukseen vetoamisen olisi voitu katsoa tämän vuoksi olleen kunnianvastaista ja arvotonta. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että sopimuksessa olisi vallinnut sellainen velvoitteiden epätasapaino, että siihen vetoamista olisi voitu pitää kunnianvastaisena ja arvottomana. Asiassa ei ollut näytetty tapahtuneen myöskään sellaista erehdystä, olosuhteiden muutosta tai äidin tietoon tulleen sellaista uutta seikkaa, joka olisi ollut hyväksyttävä syy sovinnosta irtautumiseen. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
7.2.2018 11.32
Hovioikeuskin piti työsuhteen päättämisestä solmittua sopimusta pätemättömänä - yhtiö oli yksipuolisesti irtisanonut työntekijän työsuhteen ja sairaudella oli ollut vaikutusta työsuhteen päättämiseenHO hyväksyi KO:n arvion siitä, että työntekijän ja yhtiön välinen sopimus oli solmittu sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoavan olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimus oli pätemätön ja yhtiön oli katsottava yksipuolisesti irtisanoneen työntekijän työsuhteen. Asiassa oli kysymys myös työsopimuksen irtisanomisesta / purkamisesta, irtisanomisesta sairauden perusteella ja syrjinnästä sekä perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
10.10.2017 9.08
Hovioikeuden erimielinen ratkaisu kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä sekä kuluttajan oikeudesta vedota virheeseen myöhästyneestä reklamaatiostaan huolimattaOttaen huomioon yhtiön suorituksessa todetut lukuisat rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan vastaiset osat, joita A ei rakentamisen suhteen kokemattomana kuluttajana ollut pystynyt havaitsemaan ja jotka oli osin myös peitetty rakenteiden alle, yhtiön menettelyä oli pidettävä kunnianvastaisena ja arvottomana. A sai vedota virheeseen yhtiön suorituksessa myöhästyneestä reklamaatiostaan huolimatta. KO:n tuomio kumottiin ja asia palautettiin KO:een. Eri mieltä ollut oikeusneuvos sen sijaan katsoi jääneen näyttämättä, että kysymys oli työsuorituksen ollessa kesken ollut KSL 8 luvun 16 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja että A:lla olisi ollut oikeus vedota virheeseen reklamaatioajasta huolimatta. (Vailla lainvoimaa 9.10.2017) - Uutiset
11.10.2016 8.00
Pienurakkasopimuksen tehneet kuluttajat menettivät oikeutensa vedota virheeseen kun siihen oli vedottu vasta yli 1 vuoden ja 2 kuukauden kuluttua viimeisen laskun maksamisesta ja asuntoon muuttamisesta - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kuluttajien kanne hylättiinOttaen huomioon, että kuluttajat olivat vedonneet virheeseen vasta yli vuoden ja kahden kuukauden kuluttua viimeisen laskun maksamisesta ja asuntoon muuttamisesta, 19.7.2010 tehty virheeseen vetoaminen ei ollut ollut oikea-aikainen. Tämän vuoksi kantajat olivat menettäneet oikeutensa vedota virheeseen. Asiassa ei ollut myöskään selvitetty eikä muutoinkaan voitu päätellä, että toimeksisaaja olisi menetellyt palvelusta tehdessään kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti. (Vailla lainvoimaa 11.10.2016) - Uutiset
19.2.2016 11.47
Toimitusjohtaja joutui palauttamaan yli 75.000 euron erokorvauksen matkalaskuepäselvyyksien vuoksiToimitusjohtaja oli joutunut sopimuksentekotilanteeseen yllättäen ja valmistautumattomana. Hän ei kuitenkaan ollut tietämätön keskeisestä seikasta eli matkalaskuepäselvyyksistä. Vastuuvapauden epäämisen ja hallituksen luottamuksen menettämisen ei voitu katsoa tulleen hänelle yllätyksenä. Asiassa osoittautui myöhemmin, että A oli harhauttanut yhtiötä matkalaskujen tarkistamiseen liittyneen selvitystyön yhteydessä. Asiassa ei voitu todeta, että sopimus olisi syntynyt sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunniavastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Erokorvauksen palauttamista koskeva ehto oli sopimuksen teko-olosuhteissa tarkoituksenmukaisella tavalla turvannut molempien sopimuskumppanien aseman. Sopimus ei ollut alunperin eikä se ollut olosuhteiden muuttumisen vuoksi muuttunut kohtuuttomaksi kun asiaa tarkasteltiin siitä näkökulmasta että onko toimitusjohtaja, joka oli erehdyttänyt yhtiötä tekemällä vääränsisältöisiä matkalaskuja ja hankkinut yhtiön kustannuksella itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä ja joka oli asian selvittelyn yhteydessä hankkinut ja toimittanut yhtiölle tosiasioita vastaamatonta selvitystä, oikeutettu toimitusjohtajasopimuksen mukaiseen irtisanomiskorvaukseen. Yleisen oikeustajun mukaan tilannetta tuli tarkastella niin kuin käsillä olisi voimassa olevan sen laatuinen toimitusjohtajasopimuksen purkuperuste, joka sellaisenaan sulkee toimitusjohtajalta oikeuden sopimuksen mukaisiin irtisanomiskorvauksiin. Tästä syystä A:n kuittausvaatimuskaan ei menestynyt. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. - Uutiset
11.2.2016 16.00
Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteen soveltaminen ei ollut OikTL 36 §:ssä ja TSL 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta tai hyvän tavan vastaista - yhtiö ei voinut vasta hovioikeudessa vedota OikTL 33 §:ssä tarkoitettuun pätemättömyysperusteeseen tai TSL 2 luvun 2 §:n 3 momentin (55/2001) vastaiseen työntekijöiden epätasa-arvoiseen palkkaukseenHO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut, joissa oli katsottu, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteen P liitteen soveltaminen ei ollut OikTL 36 §:ssä ja TSL 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta tai viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla hyvän tavan vastaista. Käsittelyratkaisussaan HO katsoi, ettei yhtiö ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se olisi voinut vedota OikTL 33 §:ssä tarkoitettuun pätemättömyysperusteeseen tai TSL 2 luvun 2 §:n 3 momentin (55/2001) vastaiseen työntekijöiden epätasa-arvoiseen palkkaukseen jo KO:ssa tai että sillä olisi ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
22.1.2016 10.31
Työnantajalleen kuuluvaa omaisuutta oikeudettomasti haltuunsa ottaneen kahvilatyöntekijän työsopimus olisi voitu purkaa eikä työntekijän irtisanoutumisen katsottu olleen pätemätönKO:ssa esitetyn selvityksen perusteella oli voitu todeta, että kantaja oli oikeudettomasti ottanut haltuunsa työnantajalleen kuuluvaa omaisuutta, minkä perusteella työnantajalla olisi ollut oikeus purkaa kantajan työsopimus. Uskottavaa oli, ettei työnantaja ollut kuitenkaan halunnut leimata muiden läsnä ollessa kantajaa ja oli tarjonnut tälle tilaisuuden itse irtisanoutua. KO oli katsonut, ettei irtisanoutuminen ollut tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, että työnantajan olisi ollut kunnianvastaista tai arvotonta vedota siihen. Irtisanoutuminen ei ollut pätemätön. Valitus HO:ssa peruttiin. (Vailla lainvoimaa 22.1.2016) - Uutiset
3.10.2013 13.08
Hovioikeuden ratkaisu myyjien toiminnasta kiinteistön kaupassa – ostaja ei voinut esittää vaatimuksia laatuvirheestä enää kuuden vuoden kuluttua hallinnan luovutuksestaVaasan hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, etteivät B, D ja E olleet toimineet vilpillisesti tai muutoin selvästi poikenneet siitä, mitä heidän asemassaan olevilta myyjiltä voidaan tyypillisesti edellyttää tämän kaltaisissa kiinteistönkaupoissa. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että B, D ja E olisivat toimineet kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai muutoin törkeän huolimattomasti siten, että A:lla olisi oikeus esittää kauppaan perustuvia vaatimuksia B:tä, D:tä ja E:tä kohtaan lähes kuusi vuotta kiinteistön hallinnan luovutuksen jälkeen. Tätä arviointia ei muuttanut se, että B, D ja E olivat sinänsä virheellisesti ilmoittaneet, että rakennus olisi paalutettu.